Uusi blogi / New blog

Tämä blogi ei enää päivity sillä Evil Dressmaker on muuttanut uuteen kotiin.
Tervetuloa sinne!
PS. Älkää linkittäkö tähän blogiin vaan uuteen alla näkyvään osoitteeseen. Kaikki tämän blogin postaukset löytyvät myös uudesta blogista. Muistakaa päivittää myös suosikki-listaanne uusi osoite. Kiitos!

www.evildressmaker.com

This blog doesn't update anymore because Evil Dressmaker has moved to new home.
You are wellcome there!
PS. Please do not link to this blog. All of these old posts can be found in my new blog aswell. Address below. Remember to update your link list with the new adress. Thanks!

www.evildressmaker.com


torstai, 29. lokakuuta 2009

Kuumottavat kirpparit eli miten minusta tuli niuho


Kirpputoreista on kirjoitettu paljon niin hyvässä kuin pahassakin. Taannoinen visiittini kirppikselle kirvoitti vielä yhden.
Tosin siihen on koottu muitakin kokemuksia kirpputoreilta. Lista on täysin randomissa järjestyksessä sillä kaikki nämä ärsyttävät kutakuinkin yhtä paljon. Joku järjestys kuitenkin olla pitää joten tässä ne ovat nyt näin. Nauttikaa.

Kuumottavimmat asiat kirpputoreilla

1. Liian kapeat käytävät
Ymmärrän toki että tila on pyrittävä optimoimaan mahdollisimman tuottavaksi mutta eihän noita kapeita käytäviä kestä kukaan. Joillakin kirpputoreilla käytävät ovat jopa niin kapeat että edessä seisovan ohi on turha kuvitella pääsevänsä. Yritä siinä sitten nauttia kirpputorielämyksestä kun edessäsi jurnuttaa 80-vuotias huonojalkainen mummeli joka ottaa yhden askelen minuutissa tai perheenäiti kolmen riehuvan kakaran ja lastenvaunujen kanssa. Tai se pahin: kaksi äitiä lastenvaunujen kanssa rinnakkain. Olet juuri aikeissa kääntyä ja palata samoja jälkiä kun myös taaksesi ilmaantuu hituri estämään pakosi.

2. Äidit lastenvaunujen ja riehuvien lasten kanssa
Joo, mä ymmärrän että äiti ei aina pääse kauppaan ja kirpputoreille ilman niitä mukuloita mutta kun kerta ne käytävät on jo muutenkin valmiiksi niin hiton kapeat niin onko pakko valita juuri se ahtain kirpputori sen karavaaninsa kohteeksi. Entäs sitten ne muksut jotka eivät pysy yhtään aisoissa vaan juoksevat ympäri kirpputoria, koskevat jokaikiseen tavaraan joita toki siirrellään pöydistä toiseen ja pahimmassa tapauksessa paiskotaan lattialle pirstaleiks. Ja laapitaan niillä tahmaisilla pikkukätösillä kaikkea ja kaikkia. Tämä kohta pätee myös tavallisissa kaupoissa.

3. Henkka ja Gina
Tämä parivaljakko on kirpputorien kauhu. Henkkamaukan ja GinaTricotin ekassa pesussa nukkaantuneet ja saumoista rispaantuneet trikoovaatteet myydään kirpputoreilla huikeilla hinnoilla. Tyhmiltä rahat pois? Jos Ginan toppi maksaa kaupassa 14€ niin en todellakaan maksa siitä kirpputorilla käytettynä kymppiä, tai edes seitsemää euroa. Jos totta puhutaan niin tuskin edes vitosta. Sen lisäksi että niistä rytkyistä nyhdetään isot rahat, niin kirpputoreiltahan ei nykyään enää juuri muita vaatteita löydykään.

4. Rikki ja likainen, eli käytännössä lähes uusi
Tyhmänäkö ne myyjät pitävät vai? Selkeästi nuhjuiseksi/kulahtaneeksi käytetty, likainen ja mahdollisesti vielä rikkinäinenkin tavara hinnoitellaan pilviin ja hintalappuun kirjoitetaan "käytetty vain kerran", "uusi" tai "tee-se-itse-miehelle". Ilmeisesti on liikaa vaadittu että vaatteet edes pestäisiin käytön jäljiltä. Ja mitä hittoa kukaan tekee rikkinäisillä astioilla kun niitä ei voi edes käyttää? Tee-se-itse-miehen/naisen on ehkä helppo korjata rikkinäinen puutuoli, mutta entäpä rikkinäinen levysoitin tai verho jossa on reikä keskellä, puhumattakaan posliinihahmosta jolta puuttuu pää?

5. Retro ja vintage
Tehtäköön tämä kaikille selväksi tässä ja nyt. Vintage ja retro eivät ole sama asia.
Retro ei yleensä ottaen tarkoita vanhaa. Retro on vanhan tyylin tai mallin mukaan valmistettu uusi tuote. 70-luvun lastenvaatteet eivät siis ole retroa, ne ovat aitoja 70-luvun vaatteita. Uusi 70-luvun kuosiin painetusta kankaasta tehty lastenvaate on retroa. Retroa voi olla myös esim uusi radio joka näyttää 50-luvun radiolle tai kaulakoru joka on tehty 30-luvun mallin mukaan. Se on uustuotantoa (reproduction). Kaikki vanha ei ole vintagea. 50-luvun pilalle pesukoneessa pesty (=aikuisten koosta lasten kokoon kutistunut ja huopunut) villaliivi ei ole vintagea, se on vain vanha pilalle mennyt villaliivi. 40-luvun katkennut helminauha ei ole vintagea, se on vain vanha rikkinäinen helminauha. 80-luvun nyppyinen olkatoppaus-neule ei ole vintagea. Linttaan astutut 90-luvun avokkaat eivät ole vintagea. 70-luvun kama on siinä rajalla laskenko niitä vielä vintageksi. Jos tämä ei nyt mene kaaliin niin tulee ruumiita.

6. Pakettien avaaminen

Viet kirppikselle myyntiin tavaraa joka on alkuperäisessä pakkauksessa, sanotaan nyt vaikkapa tietokoneen näppis ja hiiri + kaikki asiaankuuluvat johdot ja käyttöohjeet. Pakkaat ne siististi ja teippaat laatikon kiinni ettei kamaa katoa satsista. Kirjoitat päälle hintalapun jossa lukee isolla: "Kaikki osat ehjiä ja tallella. ÄLÄ AVAA LAATIKKOA". Kahden päivän päästä menet siistimään pöytääsi ja kaksi päivää sitten ehjänä pöytään jättämäsi laatikko on revitty rikki molemmista kulmista. Repisitkö sinä auki pakkauksen tavallisessa kaupassa? Tuskinpa. No vitsi piilee siinä että samat säännöt pätevät myös kirppiksellä vaikka myynnissä onkin käytettyä tavaraa. Niitä paketteja ei jumalavita revitä rikki tai lunastat sen perhanan paketin!

7. Mielenkiintoiset materiaalit

Ihmisten heikko lukutaito osaa aina ihmetyttää. Saisinpa joka kerta euron kun vaatteen hintalapussa valehdellaan vaatteen materiaali. Joko tarkoituksella tai tietämättömyyttään. Polyesteristä ja viskoosista tulee silkkiä ja akryylineuleesta tulee villapaita. Asioiden oikea laita on usein helppo tarkistaa pesulapusta. Niissä tapauksissa kun pesulappu on leikattu irti (mikä järki tässäkin on?) voi materiaalia yrittää arvailla tunnustelemalla. On mahdollista oppia erottamaan tunnustelemalla tekokuidut aidoista kuiduista. Ihan pikku vinkki: kaikki kiiltävä ja liukas kangas ei ole silkkiä. Se kiilto ja liukkaus tulee kankaan sidoksesta joka on satiini. Kaikki neulepaidat eivät ole suinkaan villaa vaan usein myös villasekoitetta tai ehtaa 100% akryyliä.

Näitä varmasti piisaisi enemmänkin mutta tänkin postauksen tekeminen on kestänyt jo viikon. Kaiken huippuna kuulin tänään uutisista että Radiokirppis harkitsee pääsymaksun käyttöönottoa. No omatpa ovat hautajaisensa. Onneksi ei ole Tampereen ainoa kirpputori.

IN ENGLISH
There has been lots of blog posts about finnish flea markets, good and bad. My recent visit to one of the local flea markets made me write one more. Allthough there will be experiences from other visits aswell. This list is in random order because all of these are equally annoying. Enjoy.

First I have to explain how most finnish flea markets work. They are called selfservice-flea markets. Place is full of tables of which you can rent one for week or two or as long as you like (about 35 €/week). You put prise tags on your items with description of the item and price you want for it. Then you take them to the flea market. They sell it for you, you just need to visit every now and then to organise your table and keep it tidy and maybe bring more things to sell. When your rental time is up, you collect the items that are left and they will give you the money you have earned from those which are sold. In most places you get the full price back and they don't take any comission.


Most irritating issues in Finnish Flea markets

1. Too narrow alleys
I do understand that the space must be optimised as profitable as possible. But gosh, no-one can stand that narrow alleys. In some places they are so narrow you can't even go past someone standing in front. Try to enjoy your thrifting experience when there is a slowmoving 80-year old granny in front of you (one step per one minute) or mother with three kids and baby buggy. Or the worst: two mothers with two baby buggies. And just when you are about to turn around and return there is another slowmoving person behind you to prevent your escape.

2. Mothers with baby buggies and noisy misbehaving kids
Yes I understand that mother can't always do shopping without kids. However is it always necessary to pick up that flea market that has the most narrow alleys? And those kids. They run around the place like maniacs, touch every single item, move them from table to table, brake stuff and and bash them around. And make everything sticky with their messy little hands. This goes for any other ordinary shop aswell.


3. Hennes & Gina
This couple is the horror of the flea markets. Clothes from Hennes & Mauritz and from Gina Tricot most likely go ruined rather quickly so they sell them on the flea markets with horrendous prises. If top from GinaTricot costs about 14€ in the shop, I'm not going to pay 10 € for it in flea market. Or 7 € and probably not even 5 € if I tell you the truth. Besides it is rather difficult to find any other clothes from flea markets nowadays than those.

4. Broken and dirty aka practically new
Do these people think I'm stupid or what? You can clearly see that the item is worn out, dirty and possibly even broken but they want unreasonable amounts of money of them and on the description it says "used only once", "new" or "for handy DIY-man". Apparently it is way too much to ask to even wash the clothes after use, before bringing them to the flea market. What does anyone do with a broken plates or cups? You can't use them anyway. I suppose a handy DIY-person is able to mend broken wood chair, but what about broken record player or curtain with a hole in the middle? Not to mention a porcelain figurine without a head.


5. Retro & vintage
Lets make it clear here and now. Vintage and retro are not the same thing. Usually retro doesn't even mean old items. Retro is something new that is made according to old style. 70's kids clothing are not retro, they are original 70's clothing. New clothing made from 70's style print fabric is retro. New radio made to look from 50's is retro. Jewelry made according to 30's style is retro. It means reproduction.
Everything old is not vintage. Knitted vest from 50's which has shrunk in the washing machine (=from adult size to kids size) is not vintage, it is just old ruined knitted vest. Broken string or pears from 40's is not vintge, it is just old broken string or pearls. Wornout shoulder pad-knit from 80's is not vintage. Ruined shoes from 90's are not vintage. 70's stuff is on the borderline, I might even call that vintage. If this doesn't go to your heads now, I might even have to kill someone. (Just to make it clear, here in Finland it is sort of habbit to call 70's items retro-stuff, which is soooooo incorrect.)

6. Opening the packages
You have some stuff you want to get rid of and decide to sell it on flea market. Let's say you are selling computer keyboard and mouse with leads and instructions etc. You pack them carefully in their original package and tape it properly so nothing disappears from it. You write price tag with the information "Includes all original pieces and instructions. They work fine and are not broken in any way. DO NOT OPEN THE BOX!". In two days you return to tidy up the table and the box you left there intact i now ripped from both ends. Would you rip packaging in ordinary shop? I don't think so. Same rules apply in flea market even though all the stuff is second hand. You don't rip them boxes open goddammit or you are going to buy the item!


7. Interesting materials
Peoples poor ability to read never stops to amaze me. I wish I could get one euro coin every time when they lie on the price tag about the clothing material. Either deliberately or ignorance. Polyester and viscose become silk and acrylic becomes wool knit. Real materials are quite often possible to check from the washing instructions inside. In those cases when wash instructions are cut off (what is point in this anyway?) you can feel the material and you can learn to separeate different materials. Just a little tip: all shiny and slippery fabrics are not silk. Shine comes from the way it is woven: it iscalled satin bind. All knitted sweaters are not wool but quite often also wool mix or real 100% acryl.

There probably is more of these things, but it took me about a week to put together this post... On top of it all I heard today from news that this one particular local flea market is considering on putting entrance fee. Well, it's their own funeral. Thank goodness it's not the only flea market in this town.

18 viestiä keskustelussa:

Ence kirjoitti...

Siis mitä? Pääsymaksu? Kirpputorille? Onko tämä vitsi? Vai olenko auttamattomasti tippunut kelkasta ja tämä on ihan normaalia?

Allekirjoitan monet noista väitteistäsi, joskaan nuo äidit lapsineen eivät minun kirppiselämääni ole ikinä rajoittaneet. Kovat hinnat Ginan, Hennesin yms. vaatteista ovat kyllä outo ilmiö. Ostaako niitä joku? Samoin tuo materiaalijuttu oli kuin minun kynästäni, eikun näppiksestäni.

Micci kirjoitti...

Joo, tästä aiheesta on tullut purnattua itsekin. Hyvin kyllä tiivistit ne oleellisimmat asiat, mitkä kirppareissa mättää.
Jaa että pääsymaksu?!? Ei hyvää päivää..

Rhia kirjoitti...

Ence: kyllä, pääsymaksua perustellaan että sillä muka purettaisiin pitkiä kassajonoja... bullshit sanon minä. Lisäsin nyt tuohon uutisen linkin Moron sivuille kun kiinnostuneita kuitenkin tulee =) Yleensä äidit lapsineen haittaavat lähinnä silloin kun käytävät ovat todella kapeat ja jotkut tapaavat parkkeerata vaunut keskelle käytävää niin että ohi ei vaan pääse ilman suunsa avaamista.

Micci: jos oisin miettinyt vielä viikon niin varmaan ois lisääkin kohtia löytynyt =) mä niin tykkään valittaa. Jep, lue tarkemmin lisäämästäni linkistä...

sarakissa kirjoitti...

Pääsymaksun käyttöönottoa?? No voi jeesus. ymmärrän toki että henkilökuntakin on hätää kärsimässä kun siellä käy niin tuhottomasti porukkaa (jonot viimeaikoina aina olleen parinkymmenen ihmisen mittaisia, siis silloin kun itse olen käynyt), mutta haloo, ovatkohan koskaan kuulleet lisähenkilökunnan palkkaamisesta? Ei kukaan täysissä järjissään oleva voi harkita tuollaista, ei vaan voi! tervemenoa bisnestoiminnalle...

Yhdyn kyllä muuten lähes kaikkeen mitä kirjoitit, mutta pakko myöntää että minä ainakin aika usein leikkaan pesulaput irti :) ne usein kutittaa/näkyy ikävästi läpi tai neuletakin kyljestä. Kyllä se yleensä muistissa pysyy mitä materiaalia kyseinen tuote on. Mutta onhan se ikävä niille jotka mahdollisesti ostaa käyttämiäni vaatteita :)

tiiti kirjoitti...

ehhehe, repesin tuolle pääsymaksulle. suosittelen myös ulospääsymaksua, kattovaloveroa ja tuotteisiinkoskemissakkoa. mä en radiolta löydä ikinä mitään muutenkaan, kun siellä tuntuu olevan joka kerta samat pro-myyjät, vaikka visiittien väli on useampi kuukausi.

Salka kirjoitti...

Siis hetkonen, olin kanssaurputtamassa noista listan kohdista, mutta pääsymaksu? Täh? Johan on. Tiedänpähän ainakin, ettei sinne kirppikselle tarvitse enää Tre reissujen yhteydessä mennä ;D! ( tosin, tuli mieleen, että Tukholmassa olen vuonna 2003 käynyt kirppiksellä, jonne oli pääsymaksu, olikohan se pari euroa, en muista enää syytä. Mutta jos perustellaan pitkillä kassajonoilla, niin kirpputori hyvä voisi vaikkapa hommata yhden kassakoneen lisää!)

Anonyymi kirjoitti...

Pääsymaksu, wtf :D Se on menoa Radiokirppikselle sit, kukahan siellä sit enää käy kun nytkin itse ainakaan en enää vaivaudu sinne maksamaan kiskurihintoja (tyyliin 20e käytetystä Onlyn mekosta, haloo? näitä on suurinpiirtein joka pöytä täynnä) tai penkomaan koinsyömiä kuteita mammamafian sekaan.

Mutta ymmärrän varsin hyvin että pesulaput on leikattu irti. Itseäni ainakin häiritsee suuresti isot ja kutittavat laput paidoissa. Inhoan kutituksen lisäksi sitä että ne näkyvät vaatteen läpi tai töröttävät tyhmästi sisäpuolella näkyen siten. Se poisleikkaaminen on aivan normaalia :)

Rhia kirjoitti...

sarakissa: on muillakin kirppiksillä jonoa, etenkin viikonloppuisin mutta ihan hyvin kahdella kassalla pärjää eikä ihmiset ole silloin ainakaan ääneen valittaneet kun olen itse muiden kirppisten jonoissa seissyt. mä luulen että kyse on enemmmänkin Radion huonosta kassapöydän sijoittelusta ja siitä että asiakkaat voivat pommittaa kassatiskiä kaikilta kolmelta suunnalta yhden sijaan. Sekin hidastaa palvelua kun on erikseen kahvila-asiakkaat, myyjät ja kirpputoriasiakkaat, jokainen omalla sivullaan tiskiä. Ja todettava on että palvelu on aika hidasta ja nyrpeän oloista siellä sen kerran kun siellä tulee pari kertaa vuodessa poikettua.

tiiti: no se, samat kamat kuukaudesta toiseen. Tosin ei ole Tampereen ainoa jobbari-kirppis. Jokaiselta löytyy ne tietyt myyjät joilla on kestopöytä. Pahin on Hatanpäällä oleva Areena. Siellä en ole käynyt moneen vuoteen koska siellä on pelkästään niitä jobbareita jotka myy muuilta kirppiksiltä raidattua kamaa.

Salka: nyt kun mainitsit niin muistan lukeneeni jostain että Tukholmassa tosiaan olisi noita maksullisia kirppiksiä. Voihan se olla ihan ok jos sille on hyvät perusteet, mutta tuo jonojen lyheneminen ei ole kyllä oikein järkeen käypä peruste. Kun siitä tulee väkisinkin sellainen fiilis että eipä sitä omistajaa paljo kiinnosta ne ostajat, ainoastaan se että onko pöydät täys myyjiä. Jos kerran ei ostajat kiinnosta niin en näe mitään pakottavaa syytä miksi mun pitäisi sellaiselle kirppikselle edes mennä kun Tampereella on monta kirppistä joissa viihtyy paljon paremmin (esim Salsa Nekalassa) joissa omistajat ja muut työntekijät ovat aina kohteliaita, hyväntuulisia ja valmiita auttamaan ja joissa tekee parempia löytöjäkin. =)

Rhia kirjoitti...

Anonyymi: no kyllä mä toisaalta ymmärrän sen lappujen leikkaamisen jos se ärstyttää ihoa. Mutta ärsyttävää on myös siinä vaiheessa kun löytää kirppikseltä kivan vaatteen josta on kaikki pesuohjeet poistettu. Ei tee mieli sellaista ostaa. Lähes aina jätän sellaiset vaatteet kirppiksen tankoon odottamaan jotain toista ostajaa. Saa olla todella upea ja edullinen löytö että pesulaputtoman vaatteen ostan (koskee myös joitakin vanhoja vaatteita joista pesumerkinnät on kuluneet pois). Itse olen leikannut koko elämäni aikana vain kahdesta paidasta pesulaput pois koska olivat niin kovaa muovia että raapivat ihoni rikki. Pidän tärkeänä tietää vaatteiden materiaaleista ja pesuohjeista. Mulle siis lappujen leikkaaminen ei ole normaalia.

NooranElämää kirjoitti...

Hahhah toi pääsymaksu! Ei voi olla ees todellista.

Toisaalta ihan hyvä ratkaisu jos firma vaikka menisi nurin ja paikan voisi ostaa joku muu, joka palkkaa iloista ja asiakaspalveluhenkistä porukkaa..

Perliitti kirjoitti...

Huomasin eilen kirppiksellä käydessäni että väärin mainittu (vaatteen) materiaali ei rajoitu vain myyjän kirjoittamaan lappuun. Silmiini osui nimittäin paita joka oli selvästi täyttä tekokuitua, mutta niskalapussa luki että "100% cotton".

dolce kirjoitti...

Tuolla Radiokirppiksellä oli aika kireä tunnelma siellä kassan takana, hyvä kun "hei" sanottiin... aika tylyä. Ja vielä pääsymaksu! Huh huh...

Pikku Possu kirjoitti...

No huh, johan on taas aikamoinen suunnitelma. Itse asun muualla niin en tuota kirppistä tunne, mutta en kyllä kävisi yhdelläkään pääsymaksullisella kirppiksellä. Idea vaikuttaa siltä että se vain karkottaa asiakkaat, sitten myyjät ja kohta on kirppis ihan tyhjä.

Muista jupinoista olen melko lailla samaa mieltä, törkeällä hinnalla myydään huonokuntoista tavaraa ja vielä valehdellaan se uudeksi. Sellaisista pöydistä ei tee mieli ostaa mitään.

Lappuja tosin leikkaan irti, koska joissakin vaatteissa ne vaan raapivat liikaa, tai ovat kilometrin mittaisia. Kirpparilla jos on vaate missä ei ole lappua niin tunnustelen vaatetta ja jos olen melko varma siitä mitä se on ja miten se pestään, saatan sen ostaa, mutta jos en ole varma jätän väliin.

Käytävät tukkivista lastenvaunuista tuli mieleen eräs kokemus vuosien takaa, tosin ei kirpparilta. Kaikki tuoreet äidit eivät tietenkään ole näin törppöjä, mutta koska käytävien tukkimisia tapahtuu sen verran usein, niin valitettavan monelta unohtuu käytöstavat vaunujen kanssa. Olin kerran pyöräilemässä kotiin, ja kyseinen kevyenliikenteenväylä oli myös pyöräilijöille eli ihan luvallisella reitillä ajoin. Vastaan tuli kolme naista rinnakkain vaunuja lykkien, ja täyttivät niillä vaunuilla koko reitin. Kun lähestyin heitä eivät tehneet elettäkään väistääkseen. Hyppäsin pyörän selästä pois ja kävelin taluttaen vastaan. Ei mitään reaktiota. Lopulta välttääkseni yhteentörmäyksen jouduin kiertämään heidät ojan kautta pyörääni kantaen ja raahaten (oja oli siinä kohtaa sellainen erittäin syvä ja jyrkkärinteinen). Eivät vilkaisseetkaan suuntaani, eikä yksikään siis yrittänyt väistää. Ilmeisesti olisi ollut liian vaikeaa jonkun heistä jättäytyä toisten taakse muutaman metrin ajaksi...

Siinäpä tämän päivän purnaus, nyt ryhdyn ajattelemaan jotain iloisempia asioita :D

hanska kirjoitti...

mulla on yksi lisäys vielä (menee tuohon tyhminäkö ne pitävät -kohtaan): itse (huonosti) tehtyjä vaatteita, joihin on ommeltu jonkin (kalliin) merkin lappu! hiljan näin vintturaisen denimhaalarin, josta näki jo kauas että se on itse tehty, saumat kierossa ja kankaat leikattu miten päin sattuu, ja sitten siinä komeili niskassa benettonin lappu. hintaa toistakymmentä euroa.

ja sitten vielä se, kun hyllynreunaan laitetaan "MAINOS", jossa lukee, että MERKKIVAATTEITA, esim h&m, gina, vero moda... huuh.

Fiona Timantti kirjoitti...

Just samat asiat mua ärsyttää! :D Varsinkin toi vintage asia ja sit ne äidit pikku kullanmurujensa ja rattaiden, ehkä jopa kaksosrattaiden kanssa tukkimassa käytävät.

Rhia kirjoitti...

Noora: toivossa on hyvä elää =)

Perliitti: oho, enpä ole tommosiin törmännyt ennen, tosin olen kyllä huhuja kuullut että semmostakin sattuu

dolce: niin olen kuullut. Mä käyn siellä niin harvoin että en ole kiinnittäny asiaan kamalasti huomiota mutta eipä ne hirveän ilosia tosiaan ole olleet.

Pikku Possu: aika uskomaton tuo sinun tapaus tuosta hyökkäysvaunu-kansasta. Mulle ei ihan noin törkeitä tapauksia ole tullut vastaan sillä yleensä ne tajuaa jossain vaiheessa väistää ja jos ei väistä niin pyydän kohteliaasti tietä =)

Fiona: kaksosrattaat, uuh, en edes muistanu niitä.

mur kirjoitti...

Nyt osui ja upposi! Aivan samat asiat kirppiksissä vaivaavat.
Kävin vielä lukemassa Moron jutun Radiokirppiksestä ja sain itseni lietsottua jonkinlaiseen puoliraivoon..
Mikä ihmeen erityisolotila niillä Radiokirppiksen työntekijöillä on kun on kymmenen metrin jono? Tervemenoa likat kity-markettiin tai muualle perus perjantaina tai lauantaina, saatika sitten ennen pyhiä. *puuskutin* Itsekin olen kassalla kökkinyt ja silti olen jaksanut sanoa takaisin hei ja katsoa silmiin, se nyt vaan kuuluu hyviin tapoihin!!
Kylläpäs helpotti..

Rhia kirjoitti...

mur: no sepä se! Minäkin olen ollut töissä ruokakaupan kassalla. Entäpä sitten joulun ja juhannuksen ruuhkat. Silloin on jatkuva jono aamusta iltaan ja silti pitää hymyillä ja olla kohtelias ihan kaikille asiakkaille eikä vain niille aamun ensimmäisille. Mutta kaikkia vaan ei ole tehty asiakaspalvelijoiksi. Tosin epäilen että tuossa RAdiokirppiksen tapauksessa on kyse vähän muustakin kuin vain heikoista asiakaspalvelukyvyistä. Vai miksi ne haalisi pelkästään epäkohteliaita ihmisiä sinne töihin?